Bengtskärin majakan rakennushistoriaselvityksessä tuodaan esiin 113-vuotisen majakan kulttuurihistoriallista arvoa
Saaristomeren uloimmalla luodolla sijaitseva Bengtskär on yksi Suomen tunnetuimmista majakoista. Vuonna 1906 ulkosaariston äärimmäiselle luodolle rakennettu majakka on kansallisesti merkittävä arkkitehtoninen ja kulttuurihistoriallinen monumentti. Majakkaluodon ja sen rakennukset omistaa nykyään Turun Yliopistosäätiö.
Arkkitehti, FT Panu Savolainen ja FM Laura Yli-Seppälä ovat kirjoittaneet ja kuvittaneet Turun Yliopistosäätiön Bengtskärin neuvottelukunnan toimeksiannosta yksiin kansiin 113-vuotisen Bengtskärin majakan rakennushistorian. Rakennushistoriaselvitys on rahoitettu Bengtskär -rahastosta.
Nyt julkaistavassa rakennushistoriaselvityksessä tarkastellaan Bengtskärin majakan suunnittelua, arkkitehtuuria, rakentamista sekä majakan rakennusperinnön ja historian arvoja.
– Rakennushistoriaselvityksen tehtävänä on luoda kattava kuva Bengtskärin majakan historiallisista vaiheista ja sen rakennusperinnön arvoista. Selvitys on kirjoitettu kaikille majakan ja sen arkkitehtuurin historiasta kiinnostuneille sekä majakan restauroinnista ja säilyttämisestä vastaaville tahoille, tiivistää Savolainen.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista edellytetään laadittavan rakennushistoriaselvitys. Bengtskärin neuvottelukunta kokee saaneensa projektista paljon irti.
– Kirja tuo paljon uusia näkökulmia Bengtskärin historiasta ja rakennuksen yksityiskohdista. Panulla on hyvä kirjoitustyyli ja hän on paneutunut selvitykseen, kertoo Bengtskärin neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Turun yliopiston entinen kansleri Eero Vuorio.
Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde
Bengtskärin majakkaluodon rakennuskanta on säilynyt pitkälti rakennusaikansa, vuoden 1906, asussa. Rakennushistoriallisiin arvoihin kuuluukin majakan julkisivujen ja osin sisätilojen alkuperäisyys tai 1990-luvulla tapahtunut kunnostus alkuperäisiä ratkaisua ja väritystä kunnioittaen ja mukaillen. Rakennusperinnön ohella luodon menneisyyteen lukeutuu historiallisesti merkittäviä tapahtumia muun muassa 1900-luvun alun autonomisen Suomen merenkulun arkkitehtuurin ja teknologian lippulaivana sekä toisen maailmansodan strategisena kohteena ja taistelupaikkana.
Bengtskärin majakka lokakuun lopussa 1941 Bengtskärin taistelun jälkeen.
Suurimmat tuhot majakka on kokenut Bengtskärin taistelun 26.–27.7.1941 aikana sekä majakan automatisointia seuranneesta rappiotilasta. Rakennushistoriaselvityksessä on kuvattu muun muassa ne toimenpiteet, jotka Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen saaristoprojektin toimesta saatiin aikaiseksi: majakka korjattiin perusteellisesti 1990-luvun puolivälissä, ja on siitä lähtien toiminut kiinnostavana matkailukohteena tavoittaen vuosittain noin 13 000 matkailijaa.
Rakennushistoriallisen merkittävyyden lisäksi Bengtskärin luodon rakennetulla ympäristöllä on myös kulttuurihistoriallista arvoa. Majakkarakennus ja ulkorakennukset kertovat luodolla eläneen yhteisön elämästä. Toisaalta luodon kiinteät rakenteet ja ihmisten kallioon tekemät jäljet ovat myös tärkeitä muinaisjäännöksiä ja arkeologista kulttuuriperintöä.
Bengtskärin majakkayhteisöä 1900-luvun alussa.
– Etsimme usean vuoden ajan sopivaa tekijää ja sillä välillä kokosimme yliopiston arkistoon kaikki yliopiston tai säätiön hallussa relevantit materiaalit, jotka olivat lähinnä 1990-luvulta. Panun ammattitaito mahdollisti lopputuloksen, kertoo selvityksen tilanneen Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto.
Bengtskärin majakka -rakennushistoriaselvitys on ostettavissa majakalla ja Vanhalinnassa.
Lisätietoja:
Pekka Kanervisto
Turun Yliopistosäätiön asiamies
040 507 5900
_________________________________________________________________
Bengtskärin majakka
Omistaja:
Turun Yliopistosäätiö sr (2000–), aiemmat omistajat valtion kiinteisytösijoitusyhtiö Kapiteeli Oy (1999–2000) ja Suomen valtio (Luotsi- ja majakkalaitos, Merenkulkuhallitus, Merenkulkulaitos, 1906–1999)
Vuokralainen ja majakan ylläpitäjä:
Oy Bengtskär Ab, Paula ja Per Wilson, vuokrasopimus 2010–2025
Suojelutilanne:
2010–, RKY-alue (koko majakkaluoto)
2019–, Laki rakennusperinnön suojelemisesta (majakkarakennus ja saunarakennus), (ELY-keskuksen päätös odottaa ympäristöministeriön vahvistusta tätä selvitystä kirjoitettaessa)
Muinaismuistolaki, yli satavuotiaat kalliohakkaukset ja kiinteät rakenteet luodolla
Rakennusvuosi:
1906
Suunnittelijat:
Florentin Granholm, 1897 (arkkitehti), Harald Andersin, 1906 (arkkitehti), Ernst Andersin, 1906 (rakentamisesta vastannut insinööri), K. Fr. Lindman, 1907 (ulkorakennukset)
Rakennuttaja:
Keisarillinen senaatti (Luotsi- ja majakkalaitos)