Snellmanin päivän apurahajuhlavideo
Turun Yliopistosäätiö on jakanut kevään 2021 apurahat Turun yliopiston tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja tutkimusryhmille. Apurahoja myönnettiin yhteensä 972 290 euroa. Apurahat on perinteisesti jaettu Snellmanin päivänä, ja tänä vuonna juhla järjestetään videomuodossa. Apurahojen turvin tutkitaan muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia pingviineihin sekä Etsivän keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin tuottamaa aineistoa valtio- ja maanpetosrikoksista epäilemistään naisista.
Vuosijuhlaa voi seurata verkossa
Kaikilla Yliopistosäätiön toiminnasta kiinnostuneilla on tänä vuonna mahdollisuus seurata vuosijuhlaa videomuodossa verkossa. Ohjelmassa esiintyy Turun yliopiston kuoron kvartetti keväisessä Vanhalinnassa. Snellmanin päivän juhlapuheen pitää professori Kirsi Vainio-Korhonen. Säätiön kevään apurahoista kertoo tieteellisten asiantuntijoiden puheenjohtaja Riitta Pyykkö. Omia tutkimusaiheitaan esittelevät Felix Collin, Riku Erkkola, Antoine Stier ja Piia Vuorinen. Puheenvuorot on kuvattu Vanhalinnan upeissa tiloissa.
Myönnetyt apurahat, stipendit ja palkinnot
Turun Yliopistosäätiön jakaa vuosittain tutkimus-, matka- ja väitöskirja-apurahoja sekä yleisrahastosta että säätiön hallinnoimista 80 nimikkorahastosta. Nimikkorahastot on muodostettu testamenteilla ja lahjoituksilla saaduista varoista ja keräyksistä.
– Turun Yliopistosäätiö tukee Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien tutkimusta. Hakemuksia väitöskirjatyöhön tuli aiempaa enemmän, mutta ulkomaisiin kongresseihin ei apurahoja pandemian takia haettu juuri lainkaan, kertoo tieteellisten asiantuntijoiden puheenjohtaja ja säätiön hallituksen jäsen, professori Riitta Pyykkö.
Apurahan turvin tutkitaan muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia pingviineihin
Kevään 2021 apurahoja myönnettiin yhteensä 110 kappaletta. Tutkimusapuraha turvaa monelle mahdollisuuden tehdä käytännön tutkimustyötä.
Säätiö myönsi esimerkiksi Turun yliopiston biologian laitoksen tutkija Antoine Stierille 10 000 euron suuruisen apurahan. Stier tutkii ilmastonmuutoksen ja erityisesti lämpöstressin vaikutuksia pingviineihin. Vuonna 2010 filosofian tohtoriksi väitellyt Stier on väitöksensä jälkeen julkaissut yli 40 tutkimusartikkelia.
– Apuraha mahdollistaa sen, että Antoine Stier pääsee tekemään tutkimustyötään Etelämantereelle, jossa suurin osa pingviineistä elää. Stierin saama apuraha on tarkoitettu tutkimustyön kustannuksiin ja se mahdollistaa toivottavasti myös jatkorahoituksen saamisen Suomen Akatemialta, Pyykkö kertoo.
Väitöskirjatutkijoille apuraha takaa mahdollisuuden keskittyä tutkimustyöhön
Koko vuoden työskentelyn mahdollistava apuraha on myönnetty muun muassa valtiotieteiden maisteri Markus Laaniselle sosiologian alan väitöskirjan työstämiseen. Laaninen tarkastelee väitöstutkimuksessaan sitä, minkälainen yhteys varhaiskasvatukseen osallistumisella ja sen eri toimintamuodoilla sekä perhetaustalla on lasten varhaiseen kehitykseen, oppimistuloksiin ja myöhempään kouluttautumiseen Suomessa ja Pohjoismaissa. Laaniselle myönnetty apuraha on yhteensä 23 664 euroa.
Filosofian maisteri Piia Vuoriselle myönnettiin niin ikään koko vuoden työskentelyapuraha, 23 664 euroa, Suomen historian alan väitöskirjan tekemiseen. Vuorinen tutkii Etsivän keskuspoliisin ja sen seuraajan, Valtiollisen poliisin aikavälillä 1919–1944 tuottamaa seuranta-aineistoa valtio- ja maanpetosrikoksista epäillyistä naisista sekä naisten muistelmia. Vuorisen tutkimus laajentaa merkittävästi aiempaa kuvaa kommunisteihin kohdistetusta kontrollista. Tutkimuksessa nousevat esiin myös naisten tavat vastata kontrolliin sekä se, millainen vaikutus kontrollilla oli naisten arkeen ja Suomen kommunistisen puolueen (SKP) toimintaan. Tutkimus tuottaa lisäksi uutta tietoa SKP:n maanalaisesta toiminnasta ja vakoilusta.
Väitöskirja-apurahan saajiin lukeutuu myös lääketieteen lisensiaatti Riku Erkkola. Erkkola tutkii rinoviruksen aiheuttamaa bronkioliittia ja sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia lapsiin. Bronkioliitti on yleinen hengitystieinfektio, jolle ovat erityisen alttiita pienet lapset.