Turun Yliopistosäätiön kulttuurikohteet
Turun Yliopistosäätiön omistuksessa on muutamia kulttuurikohteita, joiden omistamisella ja ylläpidolla esitellään Turun yliopistossa tehtävää työtä. Taloudellisesti kulttuurikohteet on organisoitu siten, että ne eivät rasita nimikkorahastoille laskettavaa tuotto-osuutta. Liedon Vanhalinna on eriytetty omaksi säätiökseen, Bengtskär on niin sanottu erilliskatteellinen rahasto ja Villa Tammekann (Granö-keskus) toimii säätiön yleisrahaston tuotoilla.
Vanhalinnassa vierailee vuosittain noin 20 000 kävijää ja Bengtskärissä noin 13 000. Villa Tammekann toivottaa kaikki Tarttoon suuntautuvat retkiryhmät tervetulleeksi.
Bengtskärin majakka
Turun Yliopistosäätiö osti Hangon edustalla sijaitsevan Bengtskärin majakan vuonna 2000. Bengtskärin omistuksella edistetään Turun yliopiston julkisuuskuvan rakentumista. Samalla varmistetaan Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen saariston kehittämiskoulutuksen jatkomahdollisuudet ja pidetään Bengtskärin elvyttämiseen merkittäväksi matkailukohteeksi suunnatut panostukset yliopistoyhteisön saatavilla. Majakkaa hoitavat Nora ja Henrik Wilson.
Bengtskärin majakan perinteen, arkkitehtuurin ja kulttuurihistoriallisen arvon vaalimiseksi Turun Yliopistosäätiö on perustanut Bengtskärin neuvottelukunnan, jonka kokoonpanossa on laajasti edustettuna tahoja, joilla on mahdollisuus edistää Bengtskärin majakan sekä sen matkailutoiminnan edellytysten säilymistä.
Lue kohteesta lisää Bengtskärin majakan nettisivuilta.
Liedon Vanhalinna
Vanhalinnan kartanokeskus sijaitsee kahden historiallisen valtaväylän, Hämeen Härkätien ja Aurajoen, välissä muinaisen linnavuoren kupeella. Mauno ja Ester Wanhalinna lahjoittivat asuinkartanonsa vuonna 1956 Turun Yliopistolle. Yliopiston valtiollistamisen jälkeen Vanhalinna jäi Yliopistosäätiön hoitoon.
Lahjoituskirjan hengen mukaisesti Vanhalinnasta on rakennettu merkittävä museokokonaisuus ja yliopiston toimintaa edistävä kulttuuri-, seminaari- ja juhlakeskus. Turun Yliopistosäätiö perusti vuonna 1998 erillisen Liedon Vanhalinna -säätiön hoitamaan kartanokeskusta.
Viime vuosina Vanhalinnassa on vuosittain käynyt noin 20 000 vierasta. Kartanon päärakennuksessa on Ester ja Mauno Wanhalinnan sisustama kotimuseo, jossa on esillä talon alkuperäisen kalustuksen lisäksi isännän mittava asekokoelma sekä runsaasti yksityiselle Turun Yliopistolle kuulunutta kalustoa. Kotimuseon lisäksi Vanhalinnassa on kaksi pysyvää näyttelyä: arkeologinen näyttely sekä kansatieteellinen näyttely Elämänlanka. Pysyvien näyttelyiden lisäksi Vanhalinnan tiloissa järjestetään vaihtuvia museo- ja taidenäyttelyitä.
Vanhalinnan tilakokonaisuuden säilymistä voi parhaiten edistää valitsemalla Vanhalinnan perhejuhlan pitopaikaksi, ainutlaatuiseksi kokousympäristöksi tai edustavaksi yritystilaisuuden tapahtumapaikaksi. Vanhalinnan toimintaan voi osallistua esimerkiksi Vanhalinnan Museon Ystävät ry:n jäsenenä.
Lue kohteesta lisää Liedon Vanhalinnan nettisivuilla.
Villa Tammekann (Granö-keskus)
Granö-keskus on Tartossa sijaitseva Turun yliopiston ja Tarton yliopiston yhteistyökeskus. Keskus sijaitsee Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa, Villa Tammekannissa, jonka Yliopistosäätiö hankki omistukseensa vuonna 1999. Rakennus korjattiin vastaamaan alkuperäisiä suunnitelmia ja se avattiin uuteen käyttöönsä huhtikuussa 2000. Turun Yliopistosäätiö palkittiin vuonna 2001 harvinaisella Europa Nostra -mitalilla, ja Villa Tammekann on hyväksytty vuonna 2012 Iconic Houses -sivustolle.
Villa Tammekannissa toimii Turun yliopiston tutkijoiden käytössä oleva tutkijaresidenssi, johon voi hakea tutkijahuonestipendiä Turun Yliopistosäätiön kautta. Villa Tammekanniin voi myös hakeutua residenssivastaavaksi, mikä mahdollistaa pidemmän tutkimusjakson Tartossa.
Keskus on nimetty Turun yliopiston entisen rehtorin ja Tarton yliopiston maantieteen professorin Johannes Gabriel Granön mukaan. Granö oli yksi kuudesta Tarttoon 1920-luvun alussa kutsutusta suomalaisesta professorista, ja hän toimi ansiokkaasti suomalais-virolaisen yliopistoyhteistyön hyväksi perustaen esimerkiksi maantieteen suomalais-virolaisen koulukunnan. Granön poika, akateemikko Olavi Granö, on ollut Turun yliopiston ja Tarton yliopiston yhteistyökeskuksen aloitteentekijä.
Lue kohteesta lisää Villa Tammekannin nettisivuilta.